Lokki on tullut kotiin

Keittiöremontista asti elimme pimeydessä. Siis aina keittiössä asioidessamme. Se on nyt taaksejäänyttä elämää, koska maailmamme on valaistunut. Lokki-valaisin on tullut kotiin.

Halloween huipentuu

Ja vielä kerran Halloweenia ihan vaan sen verran, että pihakoristeetkin alkavat olla valmiita. Naapurit ja ohikulkijat seurasivat puuhiamme ihmeissään ja muutamat uteliaimmat tulivat kyselemäänkin "Onko teillä juhlat vai?" Ei kun meidän äiti on vaan vähän villinä juhlapyhiin. Halloween vouhotus Suomessa on kyllä ihan pikkuisen tekopyhää, mutta on kyllä ollut ilo huomata, että kaiken maailman kurpitsasysteemit ovat tosiaan rantautumassa Suomeenkin.

Hieman kyllä arvellutti ristien pystyttäminen pihamaalle. Mietittiin ihan tosissaan, mahtaako olla olemassa jokin laki, joka kieltää ristin epäasiallisen käytön tms. Asia olisi toki voinut varmistaa poliisiasemalta, mutta kuinka epäilyttävää se nyt sitten olisi ollut
"Päivää, saanko pystyttää ristin pihalleni?"

Aaargh! Talvi tuli!

Tänä aamuna herätessä ulkona odotti järkytys; siellä oli lunta. Sehän tarkoittaa sitä, että Halloween loppuu ja joulu alkaa. Ei hitossa, olen kierrellyt kaupoissa etsimässä joulukoristeita, eikä niitä ole joitain jouluvaloja lukuunottamatta vielä juuri ilmestynyt. Halloweenimme ei ole vielä edes päättynyt loppuhuipennukseensa, joten vielä ei todellakaan aleta joulua odottamaan. Aiempina vuosina olen duunannut ikkunoihin sabluunan avulla lumitähtiä piimästä (tervetuloa listeria) ja tänä vuonna tajusin tehdä samasta materiaalista halloween-koristeitakin..

Näitä kyllä löytyy ovien lisäksi, myös oikeista ikkunoista ja silloin tehdessäni ajattelin, että onpahan sitten pakko pestä ikkunat jouluksi. Kuinka tyhmä olinkaan. En todellakaan jaksaisi pestä ikkunoita, mutta nyt on pakko.

Ahdistelin tuossa muutama viikko myös sitä, kun olisin halunnut vaihtaa etupihan kukkaset syksy- ja talvikukkasten välimuotokukkasiksi. Ai mitä ne on? No en tiedä itsekään, mutta pari viikkoa sitten, kun tämä halloween-touhu oli päällimmäisenä, ei olisi todellakaan tehnyt mieli vielä laittaa kanervia kukkalaatikoihin. Koska muitakaan vaihtoehtoja ei oikein ollut, niin päädyin kuitenkin perinteiseen vaihtoehtoon ja nyt lumien tultua sehän olikin ihan hyvä idea.

Tästä kulmasta etupihaa ei kyllä kuvia kannattaisi ottaa, sillä tämä kohta odottaa ensi keväänä toteutettavaa maanrakennusta. Vähän kanervia, hopealatvaa ja havuja ängettynä samaan laatikkoon, niin lopputulos näyttää ihan jonkun nisäkkään haudalta.

Syksyn väriloistoa ja askarteluapaskartelua

Tänä aamuna ulkona näytti niin mahtavalta, että jos olisin huippuvalokuvaaja, olisin saanut napattua hienoja kuvia. Tyydyin kuitenkin roskiksenvientireissulla kuvaamaan takapihan muutamia kohtia

Ja kuten kuvasta näkyy, meillä ei syksyisin haravoida. Ei kyllä haravoitaisi keväisinkään, jos ei olisi pakko. Halloween-koristeet myös lisääntyvät hiljalleen. Ulkoseinään tehtiin lasten kanssa lepakkojengi liihottelemaan. Tästä lähdettiin

Hankin kirpputorilta mustan tekonahkatakin. Mitä enemmän se tuo mieleen itsensäpaljastelijan, sen parempi. Sitten vaan leikataan erikokoisia lepakkosilhuetteja. Itse käytin meidän laumaan ainoastaan hihat ja lopputakki on vailla käyttötarkoitusta. Yksi vaihtoehto on, että alan käyttää hihatonta tekonahkatakkia, kun lapset ovat teini-iässä ja häpäisen ne.

Tähän päädyttiin

Lepakot taitavat olla vähän eri rotua keskenään, kun ovat niin erinäköisiä. Kiinnitin ne seinään ruskealla pakkausteipillä sillä seurauksella, että ensimmäisen kostean yön jälkeen puolet olivat tipahdelleet alas. Netistä löytyneet ohjeet perusteella lepakot kannattaisi kiinnittää roudarinteipillä. Näin ne varmaan pysyisivät paremmin, mutta teippiä irroittaessa saattaa seinästä lähteä vähän maalia. Ehkä tyydyn aina aamuisin kiinnittämään pudonneet yksilöt takaisin.

Oikea kurpitsa ja leikkikurpitsa

Halloween-teema tuntuu jatkuvan. Yritän pitää sisätiloissa koristelun hillittynä lukuunottamatta lastenhuoneita, mutta ulkona saa vähän revitellä. Sain äidiltäni keskikokoisen kurpitsan ja ensimmäistä kertaa elämässäni onnistuin kaivertamaan siitä ihan kivan. Ajattelin aluksi pitää sen keittiön pöydällä, mutta daa, pikkukärpäsiähän se keräsi, joten kurpitsa päätyi ulkoportaille muiden joukkoon.

Ekan kanssa askarreltiin isojen poikien huoneeseen kurpitsalyhtyjä vähän kestävämmällä menetelmällä isoista lasipurkeista. Ennen keittiöremonttia meillä oli isoissa lasipurkeissa jauhoja, makaroonia ja muita kuivaruokahommia. Nyt lasipurkit ovat odottaneet uutta käyttötarkoitusta ja ainakin lokakuun ajan ne saavat leikkiä kurpitsoja.

Aluksi tarvittiin siis erikokoisia lasipurkkeja, periaatteessa vaikka lastenruokapurkitkin käy, kunhan käyttää riittävän pieniä valoja. Yritin metsästää tähän tarkoitukseen myös oranssia silkkipaperia, mutta Ikeassa käydessäni ostin oranssin sammutuspeitteen ja leikkelin siitä sopivan kokoisia palasia. Tässä käytimme Tarjoustalon pattereilla toimivia pallovalaisimia, jotka ovat ah niin ihanan helppoja käyttää ja sopivat sekä sisä- että ulkotiloihin. Lisäksi tarvittiin sakset ja jotain teippiä, me käytimme luonnollisesti washi-teippiä.

 Leikataan silkkipaperi, sammutuspeite tai whatever sopivat kokoisiksi paloiksi ja kiedotaan lasipurkin ympärille. Voi myös liimata, mutta itse käytin mustaa teippiä, jolloin kurpitsa saa jotenkin ehkä enemmän ryhtiäkin?

Eka halusi piirtää kurpitsojen naamat itse tussilla ja lopputulos on kyllä mielesätni ihan hyvä. Sellainen, että nämä lyhdyt todella pysyvät isojen poikien huoneessa. Sitten ei muuta kuin valot sisään ja päälle. Valaisimanahan voi käyttää vaikka jouluvaloja, joita luulisi löytyvän joka kodista.

Helppoa!

Korvapuustit

Hyvää kansainvälistä korvapuustien päivää mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan. Kyllähän sitä jokainen vuoden äiti tällaisen päivän kunniaksi haluaa lapsilleen korvapuustit leipasta, ettei jäisi naapurin emäntien varjoon. Kaikkien suureksi yllätykseksi, korvapuustini jopa onnistuivat.

Seuraavalla kerralla panostan ulkonäköön..

Onko parisuhteesi kipinä kadonnut?

Onko mielestäsi parisuhteesi kiihkon kipinä kadonnut? Ovatko verkkosukatkin jääneet täysin käyttämättömiksi? Pyörivätkö ne nyt laatikon pohjalla turhaan? Ei hätää! Halutessasi voit ripustaa laskosverhon verkkosukkien avulla. Näin saat jälleen turhaksi jääneelle partikkelille järkevää käyttöä.

Pellavalakanat

Uudet pellavalakanat saapuivat. Muutaman yön koekäytön perusteella olen sitä mieltä, etten enää koskaan luovu pellavaisistani. Ehkä hieman karheat ihoa vasten, ainakin näin aluksi, mutta aivan ihanan lämpimät. Harmikseni en tajunnut tilata samantien aluslakanaa, mutta sen aion kyllä tehdä pikimmiten.

 Anoppi osti meille viime vuonna joululahjaksi ihanat, uudet tyynyt vanhojen tilalle. Tyynyjen mukana tuli yllänäkyvät tikatut tyynysuojat, jotka näyttävät niin kivoilta, etten ole raaskinut laittaa tyynyliinaa ollenkaan.

 Helpot sisustustaulut: tulostetaan haluamasi teksti A4:lle ja kehystetään.

Pellavalakanat sopivat kaltaiselleni laiskalle silittäjälle siis niin hyvin. Pellavaisen aluslakanan ohella seuraavana hankintalistalla on muhkeampi peitto. Petaus näyttää vanhan peiton kanssa jotenkin niin lattealta.

Viikon Ikea Bjursta hack

Minun ja Herkun kutakuinkin ensimmäinen yhteinen ostos orastavalle suurpeheellemme oli iso ruokapöytä. Päädyimme lopulta Ikean jatkettavaan Bjursta-ruokapöytään ja se osoittautui heti ensimmäisestä käyttöpäivästä alkaen äärimmäisen huonoksi valinnaksi. Pöytähän on standardina jotain 90x90, mutta meidän piti luonnollisesti neljän lapsen (ja aluksi kahden syöttötuolin) vuoksi jatkaa pöytää, jolloin pöydän jalat jäi ärsyttävästi juuri jonkun ruokailija jalkojen väliin. Tuoleja ei myöskään saanut kivan symmetrisesti pöydän ympärille juuri jalkojen sijainnin vuoksi.

Pöytä oli kuljetuksen aikana myöskin kärsinyt jonkinlaisen kosteusvaurion, koska pöytälevyn kansi kupruili. Meillä olisi siis ollut kaikki syyt palauttaa pöytä, mutta ei vaan jaksettu, koska olimme eläneet niin pitkään ilman ruokapöytää. Yritin muutamaan otteeseen myydä pöydän siinä onnistumatta. Sisälläni asuva, hyvin pieni ekologinen ihminen ei olisi sallinut hyvän ja lähes uuden huonekalun heittämistä poiskaan, joten sain idean tuunata ruokapöydästä sohvapöydän; jalat poikki, uusi maali pintaan ja uusi pintamateriaali osittain muutenkin ja pientä hienosäätöä. Tadaa!

Ennen

Kuva lainattu

Jälkeen

Kuvat ovat aika tiukasti rajattua ja siksi ei ihan parasta mahdollista pöydästä näistä saa. Olohuoneemme on kuitenkin enää ainoa jäljellä oleva remontoimaton huone, eikä se ole lainkaan kuvattavassa kunnossa. Pöytä on maalattu kertaa monta Tikkurilan kiiltävällä kalustemaalilla. Maalausurakan päätyttyä Vika seikkaili olohuoneessamme kuulakärkikynän kanssa ja sain aloittaa urakan uudestaan. Pöytälevy ei maalaamisesta huolimatta näyttänyt hyvältä, joten päällystimme sen ylijäämälaminaatilla, jota jäi makuuhuoneiden remonteista. Lisäksi vielä ylihintaiset apteekkarin vetimet hämeenlinnalaisesta sisustusliikkestä ja valmis. Nyt pöytä saa luvan ainakin vielä hetken asua meillä. Jatkossa saatan harkita jalkoihin renkaiden laittamista, niin pöytää helmpi liikutella.