Pääsiäistuuninkia

Pääsiäinen ja tuunaus eivät nyt sinänsä liity mitenkään toisiinsa, paitsi ehkä siten, että uusin tuunaus tapahtui sattumalta pääsiäisenä. Ensinnäkin pitkäperjantaina vietimme Herkun synttäreitä ja itselleni tyypillisesti suunnitelmat synttäreistä olivat korkealentoiset. Toteutus kuitenkin jäi vakavan PMS-oireilun vuoksi melko vaatimattomaksi. Hyvän osan perjantaista vietinkin sängyssä maaten ja miettien elämän syntyjä syviä ja totesin masentuvani pelkästä ajatuksesta, että kaikki kaupat on kiinni jne.

Sitten kuitenkin päätin, että, damn it, nyt on aika juhlia Herkun syntymää ja Jeesuksen kuolemaa ja päätin leipoa vesirokosta kärsivän Tokan kanssa synttärikakun. Taikinaa on aina pakko tehdä ainakin puolitoista kertaisesti, koska..

Suklaakakkutaikinaan tuli muun muassa 200g sulatettua taloussuklaata ja saman verran voisulaa. Päälle vielä sulatettua valkosuklaata..mmm..

Kokonaisesta kakusta oli vaikea saada hyvää kuvaa, oli sen sen verran juosten kusten kokoonkyhätty, mutta poikkileikkauskuva näyttää kohtalaiselta. Hampaissa rapisevat sydännonparellit jätän kyllä seuraavalla kerralla pois.

Joku aika sitten kävin myös pitkästä aikaa Jumbossa ostamassa vanhanaikaisen Dymon eli sen, jolla saa tehtyä kohokirjoitustarroja. Uumamaa, kun on lähtenyt vähän sen suhteen mopo käsistä. Kaikki mahdolliset säilyketölkit, tonnikalapurkit ja lastenruokapurkit päätyvät pesukoneen kautta kuivauskaappiin odottamaan uusiokäyttötehtäväänsä. Ja niitä muuten kertyy aika paljon..

 Pumpulipuikkoja ei voi säilyttää muualla kuin vanhassa tonnikalapurkissa! Ja jos purkin kyljessä ei olisi tekstiä, niin eihän kukaan arvaisi, mitä siinä pidetään. Joku aika sitten ostin paikallisesta Lidlistä kaksi valmista Creme Bruleeta jälikiruoaksi ja niitä syödessä totesin, että a) en tykkää Creme Bruleesta (ainakaan Lidlin valmisversiosta) ja b) niistä lasipurkeista saisi aivan mahtavat yksityiskohdat vaikka johonkin. Siitä sitten Herkkua hoputtamaan: "Syö nopeasti! Syö nopeasti! Mun täytyy päästä tiskaamaan!" Ja siitä sitten keittiöön loppuillaksi suunnittelemaan ja tuunamaan lasipurkkeja. Ja voi kuinka kätevät niistä tuli vessan hyllylle, niihin mahtuu kerralla ainakin kaksi (ja korkeintaan kolme) hiushärpäkettä.

Vaaterekkiä ja sen semmoista

 Olen jo pidemmän aikaa halunnut makuuhuoneeseen vaaterekkiä. Ihan aidosti oikeasti olen jo pidemmän aikaa halunnut isoa vaate- / pukeutumishuonetta, johon voisi kävellä sisään vaikka alasti ja peloissaan sovittelemaan kaikkia vaatteita. Lisäksi siellä voisi säilyttää vaatteita niin, että ne roikkusivat kivasti esillä, jolloin tulisi käytettyä jotain muitakin vaatteita kuin iänikuisiä legginsejä ja pallokuviotunikaa. Koska pukeutumishuonetta ei kuitenkaan tällä erää ole saatavilla (ellei ahdeta neljää lastamme yhteen ja samaan huoneeseen, mikä toisaalta on kyllä aika houkutteleva ajatus) tyydyn toistaiseksi uuteen vaaterekkiini. Onneksi vaatekokoelmani väritys mukailee harmaa-valkoinen-musta-beige -värikarttaa, niin rekki sisältöineen sopii jopa makuuhuoneemme väritykseen.

 Tällä vaaterekki -systeemillä saan kivasti esille myös kaikki (esimerkiksi etualalla näyvät) vintage-mekot, joista lähes kaikki ovat tällä hetkellä liian pieniä. Vauhdittaa kivasti laihdutuskuuriakin, kun aamulla herätessä näkee kaikki liian pienet mekot. Tai niinhän sitä ainakin voisi kuvitella.

Samalla kertaa olohuoneen lehtiteline muutti makuuhuoneeseen kenkätelineeksi ja asettelin esille kaikki kauniit korkokenkäni, joita käytin silloin joskus. Nykyisin olen vaihtanut hieman mukavampaa malliin; ensin käytin sentää UGGeja, mutta sittemmin siirryin Kuomiin. Joo on rumat, mutta niin kovin hyvät jalalle. Ja sopii suurperheen äidin imagoon ja lookiin.

Vanhemmiten olen huomannut omituisten luonteenpiirteiden lisääntyvät, kuten esimerkiksi kummallinen kiinntymys kenkiin. Näilläkin kengillä on voimakas tunnearvo, jonka vuoksi haluan niiden olevan esillä vähän kuin posliinikissat. Yhdet olen saanut Herkulta, toisiä käytin meidän häissä, kolmansia meidän ensitreffeillä, neljännet ostin shoppailureissulta, joka oli pitkästä aikaa ensimmäinen kerta jne jne. Ja tämmöiset matalat kenkähyllyviritelmät on äärimmäisen käytännöllisiä myös lasten kannalta.

 Sitten ei muutakuin virpojille tervetuloa!

Blogin tuunausta

Kaikkea ympärillä olevaa täytyy välillä tuunata tai päivittää, niin myös tätä blogia. Vanha ulkoasu alkoi hiljalleen tympiä ja näyttää aikansa eläneeltä. Sisustusmieltymyksissänikin maalaisromanttinen valkoinen -kausi on alkanut muuttua rosoisemmaksi ja mustavalkoharmaaksi. Varmaan kyllä ainakin osittain ajan henkeen sopien, koska niin paljon kuin sisustusblogeja ja -lehtiä luenkin, miellyn tiedostamatta niiden tarjoamaan antiin, vaikkei se ihan täysin vastaisikaan juuri sen hetkistä mieltymystäni. Juuri näinhän ne muotivirtauksetkin vaihtelee.

Blogini joka tapauksessa sai maanläheisen harmahtavan vivahteen ja uuden kuvan etusivulle. Innostuin vähän Picasa-kuvankäsittelyohjelman käytöstä ja koko aamun olen käyttänytkin kuvakollaasien tekemiseen. Helppokäyttöinen ohjelma sopii kaltaiselleni simppelille käyttäjälle ja jatkossa tulen ehkä joitain julkaisemaankin. Samalla tuli tehtyä pikasilmäys koneelle tallennettuihin kuviin ja päätiin saattaa loppuun (tai oikeastaan aloittaa) lasten vauvakirja -projektin. Lapsistamme ainoastaan Ekalla on suunnilleen ajantasalla oleva vauvakirja valokuvineen ja valokuvien järjestelyn lomassa voisi hioa muidenkin kirjat hyvälle mallille.

No mutta nyt menen kihartamaan tukkaa, koska Ekan päästyä koulusta kääntyy auton nokka kohti Jumboa ja Ikeaa! Ihanaa päästä pitkästä aikaa ihmisten ilmoille.

Aurinkoista viikonloppu kaikille!

Lastenhuone

Lastenhuone hakee kyllä vielä viimeistelyn osalta inspiraatiota. Jotain puuttuu, mutta en osaa vielä päättää mitä. Pintaremontti laajeni niin spontaanisti lastenhuoneeseen, että ennen -kuvia ei valitettavasti ole saatavilla. Voin kuitenkin seikkaperäisesti kuvailla, että lastenhuoneessa oli aivan uskomattoman rumat vihreät ysäri tapetit vihreällä boordilla rikastettuna. Lattia oli sama, uskomattoman kauhea muovimatto, joka näyttä tehosiivoamisenkin jälkeen likaiselta ja epäsiistiltä.

Vanhoja tapetteja emme vaivautuneet tämänkään huoneen osalta poistamaan, vaikkakin se olisi tässä tapauksessa ollut jopa helppoa, koska tapettikerroksia oli (ja on edelleen) kaksi. Päällimmäinen ainakin irtoili paikka paikoin ihan kevyesti.

Seinät ammottavat tyhjyyttään ja odottavat jotain juttua. Jotenkin muuten tämän remontin osalta verhot ei nappaa nyt yhtään. Luultavasti jätän nyt ainakin toistaiseksi nämä huoneet ilman verhoja. Remontin jäljiltä on vieläkin takki muuten vähän tyhjä, eikä inspistä oikein tahdo syntyä. Nyt on pakko hetkeksi keskittyä johonkin ihan muuhun tai hei, voisi vaikka joskus käydä kodin ulkopuolellakin :)

Iloa ja Valoa kaikille
-Riina_

Uusi makuuhuone

Juuh, uskottava se on, että taas yksi osa suuresta remontista on kuta kuinkin valmis. Makkarista jopa kuvia tarjolla. Niin innossani laajensin remonttia tuossa parisen viikkoa sitten, että lasten huoneesta ei juuri taida olla ennen kuvia saatavilla.

No joka tapauksessa tässä ennen kuvia-makuuhuoneestamme

Ja jälleen kerran manaan mäntypaneelin ja männynväristen listojen kehittelijän alimpaan h*lvettiin. Pintaremonttihan alkoi siitä, että revin kaikki listat irti ja pelkästään männyn poistaminen freesasi huoneen ilmettä silmin nähden huomattavasti. Seinillä oli suoraan gyproc-levyyn liisteröidyt, kulhataneet paperitapetit, jotka olivat niin tiukkaan kiinni, että päätin maalata suoraan niiden päälle. Hieman tapetti nousi kuprulle paikka paikoin ollessaan märkä, mutta vetäytyi kyllä kuivuttuaan. Aika näyttää, kuinka kestävä ratkaisu on. Lattiat oli ennestään niinikään kulahtanutta muovimattoa ja hei oikeesti kuka voi elää muovimattotalossa? No joo, varmaan aika moni suomalainen, mutta minä en.

Ja tältä meidän makkarissa näyttää nyt..

Kaikki kalusteet hankittiin alunperin pintaremonttia silmällä pitäen, joten niitä ei lähdetty tässä vaiheessa vaihtamaan. Muutama idea on vielä hautumassa, mutta niiden toteutuksesta kuvia myöhemmin. Sängynpäätyseinän struktuuri-pinta ei näytä kyllä kuvissa oikein miltään. Olisi pitänyt valita vielä tummempi värisävy tehosteseinään. Nyt kaikki "normiseinät" on betonin väriset ja tehosteseinä muutaman asteen tummempi. Tikkurilan tunto hieno- maali levitettiin telalla maalaamalla ristiin rastiin. Alkuperäinen idea oli levittää maali tella ja töpöttää siihen eloisa pinta jollain sienellä. Miksiköhän ei tehty niin, koska idea kuulostaa edelleen hyvältä? No maalin väriin olen kyllä tosi tyytyväinen. Samoin lattiaan, joka on antiikkitammi harmaa -laminaattia. Ja kuulkaa jyllä oli helponnäköistä asentaa sitä. Iskä ja Herkku konttasi lattialla päivän ja listoitti toisen ja itse nukuin niiden puolesta hyvät yöunet, helppo homma!

Kuvissa näkyvän ikkunanpokan olen ostanut muuten joskus paikalliselta kirpparilta, mutta Herkku vaan ei yksinkertaisesti ole suostunut kiinnittämään sitä seinälle. Nyt se lojuu edelleen tuolla makkarin nurkassa ikäänkuin kehyksenä tuolle skeballe, jolla Herkku aina romanttiselle päälle sattuessaan soittaa mulle muutaman säkeistön Metallicaa. Ehkä jonain päivänä ikkunanpoka päätyy vielä arvoiselleen paikalle.

Ja viimeisessä kuvassa muuten komeilevat uudet korkkarini. Ne sopivat uuteen värimaailmaan täydellisesti. Lastenhuoneen remontti on myös valmis, joten pienen hienosäädön jälkeen siitä luvassa kuvia myös..

T. Riina

Lapset, mikä ihana tekosyy..

..leipoa vaikka joka päivä. Ja tosiaan ihan vaan lapsia varten tulee leivottua, mutta jännä juttu, että äitihän siellä on ensimmäisenä paikalla, kun on piirakka pöydässä. Täytekakkua on tehnyt mieli pitkän aikaa ja eilen tuli tehtyä tällainen pikavedos ja kaupan valmispohjaan.

Kuvakin on vähän huono, mutta siitä selvinnee, että kakun päällä kermavaahdon (joka muuten ensinnäkin jäi liian löysäksi ja toiseksi loppui kesken) lisäksi kaapista löydetyt jämävaahtokarkit ja jämävalkoisetsuklaat. Sisällä simppelisti mansikkahilloa, hedelmiä ja vaniljarahkakermaa.

Olen muuten ihan lopen kyllästynyt elämään remontin aiheuttaman sekasorron keskellä ja huomenna vietyäni vanhemmat lapset kouluun ja eskariin, ajan lähimpään (tai lähimpiin hintavertailua tehdäkseni) rautakauppaan ja ostan ne hevonveen laminaatit ja gyproc-levyt ja ahdan ne meidän Hondaan vaikka väkisin.

Perheessämmehän ei vielä ole peräkärryä eikä pakettiautoa, vaikka jompikumpi tullaan hankkimaan ihan varmasti, koska mikä onkaan kätevämpää kuin omata iso kuljetuskapasiteetti kaikenlaisia ostoja varten. Sitäpaitsi Herkku uhkasi tänään ottavansa avioeron, mikäli vielä kuljetan Hondan perässä jotain isoa ja painavaa. Tämä taas juontaa juurensa siitä, että kerran änkesin takaronttiin väkisin lasten jatkettavan sängyn ja auton takaluukku hajosi. Miehet on välillä kyllä ihme nipoja. Taidan ottaa lisää kakkua.

Kevään kunniaksi

Meillä syödään lettuja monta kertaa viikossa ja tällä kertaa tekosyy niiden paistamiseen oli ihana, keväinen sää.

Remontin etenemisessä ärsyttävintä on ajan puute. Herkku joutuu tänään yllättäen lähtemään töihin, kun oltiin suunniteltu viimeistelevämme lasten huoneen seinäpinnat ennen lattian asennusta. Lisäksi pitäisi laittaa umpeen yksi oviaukko. Helppo homma kyllä topakalle naisihmisellekin..

Siispä olen tämän päivän keskittynyt tuomaan kevättä kotiin tosin kyllä aika heikolla menestyksellä, kun puolet talosta on hyrskyn myrskyn.

Pakko muuten vielä kertoa, vaikka ei ehkä pitäisi, että meidän lapset ovat innostuneet pokerista. Eka ja Toka ovat neuvotelleet uuden iltarutiinin itselleen; he eivät kuulemma tarvitse enää iltasatua, mikäli jompi kumpi aikuisista pelaa erän pokeria heidän kanssaan. Tänään viedessäni Tokaa eskariin, hän kertoi jo heti eteisessä päiväkodin tädeille "Me pelattiin tänä aamuna pokeria rahasta!". Pienemmän lapset höpinät voi helposti kuitata sanomalla "Kauhea tarinankertoja kyllä tuo meidän lapsi, ei kannata uskoa mitä se puhuu.." , mutta eskarilaisen kohdalla ei enää toimi..

Remonttitunnelmia

Älkää muuten koskaan uskoko mitä sanon. Eli jos väitän joskus, että ensi viikolla tulee kuvia valmiista lopputuloksesta, niin kannattaa suhtautua varauksella. Niinhän tässä nyt sitten kävi, että talviloman antamalla innostuksella räjäytettiin makuuhuone palasiksi. Sen jälkeen maalattiin seinät, minkä jälkeen normaali-ihmiset olisivat varmaan jatkaneet sen saman huoneen remontin loppuun saakka, kun nyt kerran lähes kaikki huonekalut ja irtotavara oli raahattu toisaalle. No, siinä sitten maalin kuivumista odotellessa, ajattelin, että äkkiäkös sitä nyt sipaisee tuon pikkuistenkin huoneen kerralla kuntoon. Kuuluisia viimeisiä sanoja.

Seuraavaksi tämänhetkisiä tunnelmia kodistamme kuviin tallennettuna

Lastenhuone: turvallinen paikka perheen pienimmille heittäytyä leikin maailmaan

Olohuonetta: varadigiboksi täytyy olla koko ajan käyttövalmiina, jos toinen sattuu hajoamaan. Matkalaukkujen purkaminen on muuten ihan hanurista as you can see

Tähän kuvaan on vangittu mielestäni parhaiten tämän hetkinen rauhallinen tunnelma makuuhuoneestamme.

Kirjahylly in my ass, kirjoja voi säilyttää ihan hyvin olohuoneen nurkassakin

Nämä partikkelit sopivat näin sijoiteltuna aivan erinomaisesti yhteen

Vanha ikkunanpoka laseineen viimeistelee lasten turvallisen leikkinurkkauksen.

Sanomatta paras

Jälkeen -kuvia saatamme joutua odottelemaan hetken aikaa.

Lanzarote

Lomamatkalta palattu, mutta arkiselta ahertamiselta saa olla piilossa vielä muutaman päivän. Suomeen talveen, pakkaseen ja pimeyteen palatessa tuntuu kuin ei lomalla olisi ollutkaan, mutta näitä kuvia katsellessa mielikin vielä hetkeksi palautuu lomatunnelmiin..

Puerto del Carmenissa lämpötila ei päätä huimannut, mutta siitä huolimatta nestetasapainosta täytyy pitää huoli

Auringonlaskut olivat ihan mahtavia ja toimivat kauniina luonnon valaisimina

Hotellimme lähikatu, jota pitkin tuli käveltyä kyllästymiseen saakka

Aurinko laski noin klo 19 aikaan, minkä jälkeen illat ja yöt olivat pimeitä, mutta ihanan lämpimiä.

Rauhoittava meri

Tuliperäinen saari on karu, mutta siellä täällä kivoja kukkaistutuksia. Sisäinen puutarhurini heräsi.

Satamaa

Rantahiekkaa. Merivesi oli sen verran virkistävää, että vedessä tuli ainoastaan kahlattua.

Mahtava aallokko

Garlic bread with cheese and tomato

Carpaccio Serranoham

Ja ihan vaan paistettua lohta

Sirloin steak ehkä?

Paistettua lohta

Lomalle lähtiessä lupasin itselleni kuvata jokaisen aterian, jonka söimme, mutta uskokaa tai älkää, söimme todellakin enemmän kuin mitä nuo kuvat antavat ymmärtää. Lomafiiliksissä sitä vaan unohtaa kuvaamisen tavoitellessa eksistentiaalista rentoutumista. Ja se kyllä saavutettiin.

Vaikka kotiin on aina ihanaa palata, iskee lomaltapaluuahdistus aina jossain määrin. Sitä torjuakseni, aloitin siis makuuhuoneemme remontin. Ja tässä vaiheessa tilanne on se, että tapettien repiminen laiskotti ja päätin maalata tapettien päälle. Ja arvatkaapa mitä! Toimii! Hieman tapetti kupruili paikka pakoin, mutta todella hyvä tuli. Voihan se olla, että koko seinäpaperi rojahtaa jonain päivä alas, mutta onpahan sitten hyvä syy uudistaa taas makuuhuonetta.

Kolme seinää neljästä on maalattu ja neljänteen pitäisi huomenna loihtia jotain mageeta pintaa. Laminaattia muovimaton päälle ja valmis! Kuvia saatte ensi viikolla, lupaan..