Hyvä esimerkki tältä päivältä, jolloin vietimme Tokan ja Vikan yhteissynttäreitä. Itselläni on pakkomielle "kaikki täytyy tehdä itse" ja yleensä jopa kolme synttäreitä edeltävää päivää on silkkaa suunnittelua, leipomista, lapsille huutamista ja ehkä jopa Herkun haukkumista. Kaikki tämä siksi, että juhlapäivinä voin esittää vaatimatonta "noo, eihän tämä nyt mitään, kakkukin taitaa olla aika kuivaa..". Tietäisivätpä vaan mikä härdelli niitä synttäreitä edeltää. Em seikoista johtuen laitoin jo edellisenä iltana kiharat hautumaan, joten aamulla ei tarvitse kuin laittaa ihana kiharapilvi ponnarille.
Lopputulos näkyy tässä: (ja koska itselläni ei ole kolmemetrisiä kumikäsiä, pakotin Ekan kuvaamaan itseäni)
Tekovaiheita ei ole tallennettu, eikä ohjeitakaan ole olemassa, mutta jotenkin niin se meni, että
1. Kiharrettu tukka ponnarille. Ponnarin voi laittaa mihin kohtaan päätä tahansa, naturlich.
2. Tupeerataan ponnari ja laitetaan solmuun (siis oikeesti) ja vielä toisen kerran solmuun eli teknisesti siis tehdään umpisolmu.
3. Sitten se hiushörsö asetellaan jotenkin ja laitetaan pinneillä kiinni.
4. Tadaa! Valmis!
Ja jos joku sellainen lukee tätä, joka haluaisi ostaa mulle jonkun lahjan, niin voi ostaa tämän (kuva lainattu)
Koska oikeasti olen vintage woman ja tässä kirjassa on mahtavia nimensä mukaisia kampaustenteko-ohjeita. Kiits!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti