Ekologinen (ja ekonominen?) joululahja

Lahjojen ostamisen sijaan olemme jo monena vuonna tehneet sukulaisille ja ystäville herkkukorit tai vastaavat. Tänä vuonna päädyimme pieniin lahjakasseihin, joiden sisällä on pientä jouluun liittyvää. En koskaan ole ollut kovin innostunut turhanpäiväisen tavaran omistamisesta tai lahjoittamisesta muille. Kaikilla on jo kaikkea, joten olen panostanut hankkimaan joulumuistoksi jotain sellaista, mille oikeasti on tarvetta varmaan jokaisessa kodissa.

Aiempina vuosina olen leiponut, mutta tänä vuonna voimat saati aika eivät ole siihen riittäneet, joten lahjakassit hankittiin sisältöineen kaupasta.

Lapsille hyödynsin uusimmasta Talo&Koti -lehdestä lainattua ideaa, jota tuunasin hieman: pieneen Minigrip-pussiin kolme ruokalusikallista kaakaojauhetta ja piparminttuinen karkkikeppi. Pussin kylkeen sopiva teksti, jossa kehoitetaan lisäämään pussin sisältö maidon sekaan. Valmista minttukaakaota nautittavaksi, tadaa!

Aikuisille vastaavanlainen pussi, jossa oli glögin maustamiseen tarpeet; rusinoita manteleita ja kanelitanko. Lisäksi laitoin pussiin joulun kestosuosikkia, suklaata, kauniit palasaippuat, jouluteetä ja servettejä. Kaikki pussin "osaset" tulevat käyttöön, eikä mitään tarvitse jättää nurkkiin pyörimään. Halutessaan pussiin voisi laittaa jonkun "kestomuiston" esimerkiksi joulukuusenkoristeen, jolle olisi myös oikeasti käyttöä vuodesta toiseen. Siältöä valitessa vain oma mielikuvitus on rajana.

Joulusukat

Tänä vuonna oli aika uudistaa kestojoulukalenterit ja ne entiset tekeleet vaihtuivat perinteisiin joulusukkiin. Vauvantulon myötä olisi joka tapauksessa pitänyt tehdä yksi kalenteri lisää, joten ajattelin tehdä koko katraalle saman tien sukkamalliset joulukalenterit.

Joulusukat ompelin vanhasta fleece-peitosta ja kaulukseen on hyötykäytetty keittiön verhoista ylijäänyt harmaa pellava-kangas. Viides sukka jäi kuitenkin vielä lipaston laatikkoon odottelemaan tulevia jouluja, kun puolivuotias vauva ei vielä omatoimisesta sukkaan pääse. Kuvassa komeilee muuten yksi keittiön uusista tuoleista. Eräs nainen huuteli fb-kirppiksellä pirttipöydänpenkkien perään, jolloin huomasin tilaisuuteni koittaneen ja myin vanhat keittiön penkit pois. Olimme muutaman päivän ilman penkkejä, kunnes törmäsin samaisella kirpputorilla näihin uusin. Ja ah, olen myyty.

Adventtikynttelikkö

Askartelimme Herkun kanssa vanhoista pulloista adventtikynttilän. Kaksi kulmikkaampaa päällystimme ensin vedellä ohennetun Erikeeperin avulla sanomalehden palasilla. Kun pullot olivat kuivuneet, päätimme kuitenkin maalata ne akryylimaalilla valkoiseksi.

Kaksi perinteisenmuotoista maalasimme suoraan valkoiseksi ilman välivaiheita. Sanomalehdellä päällystettyihin tuli kiva kipsinen pinta, joka tosin ei taida kuvissa erottua.

Keksimme laittaa pullot etuikkunan lasien väliin, josta ne ilahduttavat sekä ohikulkijoita että sisälläoleskelijoita. Kynttilöitä tosin ei voi tuolla ikkunoiden välissä polttaa. En osannut alunperin päättää maalaisinko pulloisin numerot vai teksti XMAS. Tämä järjestely sallii molemmat tekstit.

Hyvää ensimmäistä adventtia! Ei kyllä yhtään haittaisi, vaikka ulkona olisi vähän talvisempaa..

Joulukoriste diy

Pinterestin innoittamana päätin uusiokäyttää vanhoja kirjoja tekemällä niistä joulukoristeen. No, sain aikaan yhden ja senkin tekemiseen kului aikaa Yksin kotona 2:n verran eli parisen tuntia. Eli tämä nyt ei ole luultavasti suurperheen äidin jokapäiväistä hommaa, mutta kyllä se vaiva ainakin kerran kannatti nähdä. Urakkaa voi myös huomattavasti helpottaa aloittamalla ohuella kirjalla. Itselläni tämä neitsytteos syntyi 500-sivuisesta opuksesta. Tyhmä paljon työtä tekee, viisas pääsee... vai miten se meni.

Tässä kuitenkin aikaansaannos:

 Ensin kirjasta kannet irti ja sitten ei muuta kuin taittelemaan. Hyvän taitteluohjeen löysin täältä.
Oma kirjakuuseni lepää pienen kynttilänjalan päällä, mutta voisi se olla ilmankin. Askartelinpaskartelin alkuperäisen ohjeen mukaisesti pahvista tähden ja päällystin sen vanhalla tapetinjämällä.

Ankea marraskuu

Ihana lokakuu vaihtui ankeaan marraskuuhun. Väsyttää, laiskottaa ja ehkä vähän masentaakin. Tilanne vaatii joulukoristeita. Lasten kanssa järjestettiin jo ensimmäiset piparkakkutalkoot. Uusperheessä kaikki kausihössötykset voi luvan kanssa tehdä jo hyvissä ajoin etukäteen, kun lapset kuitenkin viettävät osan elämästään jossain muualla.

Silloin kun jouduin raskain mielin keräämään halloween-koristeet kellariin odottamaan seuraavaa esiintuloaan, etupihastamme lähti huumori. Haluan, että etupiha tuottaa iloa ohikulkijoille ja ennen kaikkea minulle itselleni (ja toki muullekin perheelle).

Joulukoristelu on turvallista aloittaa ulkoa, niin ei ehkä tule kyllästystä niin pian. Ulkona maisema on muutenkin niin ankea, että pieni kuusi terassilla piristää kivasti. Paremmaltahan se toki näyttäisi, jos ympärillä olisi lumimaisema.

Terassille on hakusessa rautaiset, "pitsiset" kalusteet, joita en toistaiseksi ole vielä löytänyt. Hieman sirommat tuolit sopisivat terassille paremmin kuin nuo polyrottinkiset.

Ikkunanpokahuuma alkaa olla ohi. Molemmat ikkunat ovat löytäneet paikkansa ulkoa ja toistaiseksi niitä ei sisälle tuoda. Olen koittanut etsiä kirpputoreilta ja antiikkimarkkinoilta sopivaa, peltistä Entrance-kylttiä talon seinään etuoven läheisyyteen. Vanha ikkuna teksteineen saa nyt toimia peltikyltin korvikkeena.

Noita lensi puuhun

 Halloweenin lähestyessä pihakoristeetkin saavat muuttua jo hieman rajummiksi. Tänään toteutin etupihan Tuijaan koristeen, joka kuvaa puuhun törmännyttä noita. Koriste oli aivan äärimmäisen helppo, nopea ja edullinen tehdä.

Hattuna on vanha lasten vanha Halloween-hattu joltain menneeltä vuodelta. Hattu oli jo hieman rikkinäinenkin, joten se kävi oikein hyvin tuulen riepoteltavaksi. Luuta löytyi varastosta, varsi tosin olisi saanut olla hieman pidempi, jotta se olisi tullut selkeästi puun toiseltakin puolelta esiin. Saappaina on jo kertaalleen kirpputorille viemänä saappaat, joissa sisällä on rytättynä sanomalehteä. Saappaan sisään on vielä työnnetty tarpeettomaksi jäänyt verhotanko, joka on työnnetty syvälle puun varren oksastoon.

Tuulisesta säästä johtuen kiinnitin osat vielä varmuuden vuoksi narulla sopiviin oksiin.

Jonkin verran meillä on varastossa viime vuodesta jääneitä hautaristejä ja jopa arkunkansi. Saa nähdä rohkenenko laittaa niitä vielä esille. Viime vuonna, kun olin rakentanut nurmialueelle zombie-hautausmaan, eräs paikkakuntalainen uskonlahko villiintyi ja ravasi etuovellamme entistäkin ahkerammin.

Olohuoneen lattia maalattu

 En tiedä mikä ihmeen inspiraatio meihin iski, kun etuterassin valmistumisen jälkeen päätettiin yhtäkkiä tyhjentää olohuone ja maalata lattia. Muutenhan ajatus oli mitä mahtavin ja alkuperäisen suunnitelmanmukainen. Olosuhteet eivät ehkä olleet kaikkein otollisimmat syksyiseen maalausurakkaan; suhteellinen kosteus oli muutamaa keskipäivän tuntia lukuunottamatta 100% eikä lämpötilakaan kovin mairitteleva ollut. Aurinkoisia päiviä sentään oli muutama.

 Maalasimme lattian siis syyskuun lopulla. Maaliksi valikoitui kuitenkin Betolux, vaikka olin harkinnut käytettäväksi myös pellavaöljymaaleja ym. Paikallinen maalikauppias kuitenkin vakuutti, että Betolux antaa lapsiperheeseen parhaimman kestävyyden ja myös kuivuu nopeiten. Lattia oli päällemaalattavissa jo samana iltana ja käyttöönottokuiva viikon kuluessa. Paitsi, että.. Ne maalausolosuhteet.. Voimakkaan kosteuden ja alhaisen lämpötilan vuoksi, olohuoneemme oli kalustamaton ja käyttämätön tasan neljä viikkoa, minkä jälkeen aloin oireilla kuin seinähullu ja päätin, että nyt ne mööpelit yksinkertaisesti kannetaan sinne olohuoneeseen.

Maalausurakka itsessään sujui lopulta oikean tekniikan löydyttyä jouhevasti. Maalasimme lattian ensimmäisen kerran keskiviikko päivänä ja toisen kerran torstai aamuna. Kolmas maalikerros olisi varmasti parantanut lopputulosta entisestään, mutta yksinkertaisesti emme ehtineet/ jaksaneet kolmatta kertaa lattiaa käsitellä. Olimme varanneet koko perheelle tilapäismajoituksen sukulaisten nurkista ja hotellista. Talossa ei missään nimessä olisi voinut oleskella voimakkaan hajun vuoksi. Olohuoneestamme on myös käynti jokaiseen makuuhuoneeseemme eli viiden pienen lapsen kanssa hengailu pelkästään eteisessä, keittiössä ja kylpytiloissa olisi saattanut olla hieman ankeaa.

 Lopputulokseen olemme kyllä tyytyväisiä. Olohuoneen sisustukseen olen kaivannut selkeyttä, raikkautta ja valkoista ja näitä kaikkia olen saanut. Nyt lattioilla on vielä repertuaari kaikkein värikkäimpiä räsymattoja, joilla on tarkoitus suojata lattiaa huonekalujen painon aiheuttamilta jäljiltä. Vastapainoksi oli pakko sisustaa olohuonetta muutenkin mummola-tyyliin, mutta jatkossa huone varmaan kokee pienee valkaistumisen myös tekstiilien osalta. Tai ei voi tietää..

 Remonttiprojekteilla on aina taipumus levitä. Nyt kun olohuone ja keittiö ovat valmiita, niin ensimmäisenä remontoitu eteinen alkaa tuntua taas jotenkin tunkkaiselta, sekaiselta ja pliisulta. Seuraavaksi meidän on kuitenkin keskityttävä säilytystilojen tekemiseen, koska viiden lapsen ja kahden aikuisen tavaroille tarvitaan ihan mielettömästi tilaa, vaikka kuinka minimalisti olisikin.

Syksyisiä kukkahommia

 Iltakävelyllä poikkesin paikallisen kukkakaupan pihassa ihastelemassa syksyisiä kukka-astelmia. Sain inspiraation toteuttaa samankaltaisia asetelmia omaan pihaan. Lokakuu on niin parasta aikaa, kun luonto puhkeaa väriloistoon. Kohta on ankea marraskuu, jolloin lehdettömät puut tekevät maisemasta masentavan. Vielä hetki siis on aikaa nauttia ihanasta syysmaisemasta.

 Paristokäyttöiset kurpitsavalot löysin Ikea-reissulta ja minikurpitsat Plantagenista. Haluaisin niitä vielä lisää, mutta olen toistaiseksi löytänyt vain aitoja, jotka lopulta nahistuvat ja muuttuvat jätteeksi. "Tekokurpitsat" säilyisivät koristeina vuodesta toiseen.

Raahasin kaikki mahdolliset betoniharkot, tiilet ja puiset lavat, mitä helposti puutarhavajasta löysin, etupihalle. Kukkakaupasta muutama calluna ja koristekaali sekä niiden seuraksi takapihalta sammalta ja vaahteranlehtiä niiden seuraksi. Koristearoniapensaatkin ovat niin mahtavissa väreissä, että niistä saa aivan ihanannäköisiä asetelmia. Ja vielä hetken aikaa näyttäisi kesäkukatkin vielä olevan elossa.

Tämän viikon kaikki lapset, paitsi vauva, ovat toisissa kodeissaan, mutta ensi viikolla, kun olemme jälleen kaikki koolla, aletaan laittelemaan pihaa oikein kunnolla Halloween-kuntoon. Tänäkin vuonna lapsemme viettävät itse juhlan toisissa kodeissaan, joten me saamme taas mahdollisuuden viettää Halloweenia sekä etukäteen että sitten "oikeaan aikaan".

Hämähäkinseitti ikkunaan

 Tämän hämähäkinseitinhän voi toteuttaa muuallekin, mutta itse tein sen etuoven ikkunaan. Löysin liinavaatelaatikosta pienen sisustustyynyn ja päätin uusiokäyttää sisälläolevan vanun tähän koristeeseen.

Otin vanusta pieniä "paloja", kiinnitin yhden kohdan teipillä ja venytin varovasti ikäänkuin janaksi ja kiinnitin toisenkin pään teipillä. Sitten levitin vanua salmiakin muotoon ja kiinnitin jälleen teipillä sopivista kohdista.

Seitin joukkoon halusin tietenkin itse hämähäkin.. Huhuu! Vai miten hämähäkit sanoo?

Vaahteranlehtiköynnös

Lokakuussa kaikenlainen tuunausinto puhkeaa kukkaan. Edellisvuoden tapaan aion koristella uutta patiota ja muuta etupihaa hiljalleen Halloween-teeman mukaisesti. Viimeisimpänä ideana tein etuterassin kaidetta koristamaan köynnöksen, joka on valmistettu vaahteranlehdistä. Samalla idealla olen nähnyt tehtävän myös ovikransseja.

 Köynnökseen ja kranssiin löytyy useita ohjeita monestakin blogista, mutta itse toteutin tämän seuraavasti

1. Keräsin muovikassillisen vaahteranlehtiä pihalta. Tähän voi orjuuttaa myös lapset. Tosin meidän 4-vuotiaan jäljiltä muovikassi oli täynnä myös koivun- ja tammenlehtiä. Lehtien menekkiä oli vaikea arvioida etukäteen, mutta se muovikassillinen riitti tähän köynnökseen ja aikaa keräämiseen meni ihan max. puoli tuntia.

2. Kaivoin askartelulaatikosta esiin rautalangan pätkän. Käyttämäni lanka oli hieman liian heppoista, mutta en jaksanut lähteä tähän hätään vahvempaa hankkimaan. Kranssista ja köynnöksestähän voi siis luonnollisesti tehdä niin pitkän tai lyhyen kuin itse haluaa.

3. Monessa ohjeessa neuvottiin ottamaan nuo lehtien varret pois, mutta jotenkin ajattelin, että ne olisi tuossa ihan kivat. Lisäksi pääsyy niiden jättämiseen oli se, että halusin saada köynnöksen valmiiksi ennen vauvan heräämistä päiväunilta ja varsien irroittamiseen olisi mennyt melko pitkä aika.

4. Otin muutaman lehden nipun ja ujutin rautalangan nipusta läpi. Aluksi koitin saada lehdet pysymään suunnilleen samoin päin eli että varret osoittaisivat samaan suuntaan. Koska se ei oikein onnistunut, koitin saada varsia muodostamaan spiraalimaisen muodon. Kummassakaan asennossa lehdet eivät suostuneet pysymään, joten annoin niiden hakeutua luonnolliseen positioonsa.

5. Kun kaikki lehden oli ujutettu rautalankaan kiinni, vein koko köynnöksen ulos ja kiinnitin sen etuterassin kaiteeseen köynnösmäisesti.

 Seuraavana yönä, kun unettomuus jälleen vaivasi, pohdin, olisiko kuitenkin ollut järkevämpää kiinnittää köynnös kaiteen etuosaan eli jättää kiertämättä kaiteeseen. Saatan vielä siis kohentaa sen asentoa.

Lopuksi kiinnittääkseni köynnöksen vielä hieman tukevammin kaiteeseen, kiedoin sen ympärille Tarjoustalon pilipali-ulkovalot.

Hyvää syntymäpäivää mulle!

 Maanantaina vietettiin pienimuotoisesti syntymäpäiviäni. Lahjaksi sain Herkun tekemän pöydän, joka on tarkoitettu ulkopöydäksi takaterassillemme. Vanha pöytä oli perheellemme aivan liian pieni ja sen ympärille mahtui hädin tuskin me kaikkine lapsineen. Uuden pöydän äärelle mahtuu helposti kahdeksan syöjää kerrallaan.

 Pöytä on nikkaroitu höylätystä lankusta ja alla on ristikkojalat. Pinta on käsitelty kahteen kertaan ulkokalusteisiin tarkoitetulla maalilla, jonka nimeä tosin en muista.

Harmi vaan, että pöytä valmistui syksyllä, koska kohtahan se täytyy jo siirtää syrjään talven tieltä. Ensi kesänä ahkeroidaan vielä takaterassin suojaksi katos, jolloin kalusteet ovat ainakin sateen suojassa ja terassi on muutenkin monikäyttöisempi.

Uusiokäyttöideoita

Luin jostain lehdestä erilaisia vinkkejä tiettyjen kulutustavaroiden uusiokäyttöön. Huomasin, että meidän koti on jo täynnä kaikenlaista kierrätettyä. En koe olevani arvoiltani erityisen vihreä, mutta suuret jätevuoret ahdistavat ja yritän mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttää kaiken mahdollisen.

Nämä kierrätysideat eivät läheskään kaikki ole itse keksimiäni, vaan pikemminkin jostain bongattuja tai ainakin jonkun toisen ideasta jalostettuja.

Jostain syystä nuo Heinzin papu-purkit näyttävät niin kivoilta, että jätän niitä hyllyille tyhjinäkin. Myös pilttipurkeista saa vaikka mitä uusiokamaa. Dymolla vaan teksti kylkeen, niin purkit kätkevät sisäänsä mitä vaan.

Vasemmanpuoleinen sisustustaulu on tuunattu vanhasta taulusta; säkkikangasta päälle, niiteillä takaa kiinni ja sabluunan avulla teksti. Sabluunan tein tekstinkäsittelyohjelmalla. Käytin suurta fonttia lihavoituna, kirjoitin tekstin ja tulostin. Sitten vaan leikataan kynsisaksilla (tai muilla pienillä saksilla) tekstinmuotoinen reikä paperiin.

Oikeanpuoleinen taulu on tuunattu vanhasta hääkuvasta (eihän niitä voi pois heittää, mutta ei oikein esilläkään pitää). Kiinnitin siihen liitutaulutarraa tosin melko epäonnistuneesti, koska tarra jäi kovasti kuprulle. Ylä- ja alareunassa on washiteippiä.

Kaikenlaiset lasiset kynttiläpurkit ym päätyvät meillä keittiön avohyllyille keksipurnukoiksi tms.

Vanha, lasinen valaisimen kupu sai uuden elämän kakkukupuna. Kakkujen puuttuessa tarjottimella säilötään kaikkea muuta. Kupuun on tarkoitus kiinnittää vielä jonkinlainen otin, jotta kakkupalan metsästäminen on helpompaa.

Eräs Dolce& Gabbanan hajuvesi oli pakattu hopeiseen rasiaan, joka kätevästi kätkee hajuvesipullot.

Syksyinen trash-terassi

Rakensimme muutama vuosi sitten takapihallemme terassin, jonka käyttö jäi tänä kesänä melko vähälle. Takapihalle paistaa aurinko koko päivän, eikä tuuli osu siihen  yhtään, joten kesän hellepäivinä ei voinut kuvitellakaan siinä istuvansa. Lisäksi vauva on huolehtinut siitä, että rento lököily ylipäätään yhtään missään on jäänyt viime viikkoina vähemmälle.

 Kuten kuvista näkyy, terassin sisustamiseen on panostettu hyvin vähän. Jossain vaiheessa innostuinkin ajatuksesta, että sisustan terassia ainoastaan kierrätyskamoilla, kunnes keväällä ostimme pöydän ympärille uudet polyrottinkiset tuolit.

Kesäkalusteet on kuitenkin pääsääntöisesti tuunattu vanhoista kalusteista, kuten kuvissa näkyvät kaksi valkoista tuolia ja valkoinen pöytä. Sohvana ja sohvapöytänä toimii eurolavat erilaisissa kokoonpanoissa. Pehmusteena sohvalla toimii vaihtelevasti vanha superlon-patja ja pussilakana tai räsymatto.
Nyt olen alkanut tosin kyllästyä terassin rupuisaan ilmeeseen. Tarkoituksena on kohentaa takapiha-aluetta muutenkin, joten luultavasti eurolavaviritykset saavat häädön.

Suureksi ilokseni ja ihmetyksekseni kesäkukkamme ovat tänä vuonna säilyneet elossa yllättävän pitkään. Hankimme ruman ritiläaidan peitoksi valkoisia miljoonakelloja, jotka on viritelty paikoillein rautalangan avulla. Tarjoustalosta hankitut halpispallovalot tulevat syksyllä tarpeeseen.

 Tuo ärsyttävä kärhö ollaan leikattu joka kevät ja syksy alas ja lisäksi ollaan suihkittu sitä round-upilla, kuumalla vedellä ja milloin milläkin tarkoituksena saada se kuolemaan lopullisesti. Aina se kuitenkin nousee tuolta esiin. Kärhö tulee kyllä saamaan häädön, kuten tuo ristikkokin ja tilalle tulee matalampi aita. Lisäksi tarkoituksena on rakentaa kate, kunhan kaikelta kiireeltä ehditään.

Kesän aurinkokylvyt taitavat olla jo takanapäin, mutta onneksi edessä on vielä lukuisia tunnelmallisia, pimeneviä iltoja.

Puutarhapöytä nro 2

Viime vuonna suunnilleen tähän aikaan tuunasin puutarhapöydän tuohon puuvajan sivustalle vanhasta, viilupäällysteisestä lastulevyväliovesta ja vanhoista keittiöpöydän metallijaloista. Pöytä toimi kyllä pari ensimmäistä viikkoansa ihan kivasti ja näytti ainakin suoralta, mutta eri vuodenaikojen armoilla pöydästä tuli kyllä aivan kamalannäköinen.

Herkun ostettua uusi porakone, hän on keskittynyt rakentelemaan tiluksia uusiksi. Ensimmäisenä kohteena oli tehdä kunnollinen lattia ja hyllyt kuvissa näkyvään puuvajaan. Seuraavaksi oli vuorossa uuden istutuspöydän vuoro. Hyvältä näyttää kyllä ainakin siihen vanhaan trash-versioon verrattuna. Ainoa ongelma on, etten jaksa raahata kaupasta ostettuja multasäkkejä ison mahan kanssa takapihalla sijaitsevalle istutuspöydälle, vaan olen hoitanut toistaiseksi istutushommat etupihalla.

Istutuspöydän viereen olen kerännyt pihan hoitoon liittyvien tavaroiden lisäksi vanhoja tiiliä, betoniharkkoja ja laattoja odottelemaan inspiraatiota.