Tänään tehtiin ystäväni Kirsin kanssa aikuisten naisten ikkunanpokienostosretki Metsäkylän navettaan, joka siis sijaitsee täällä
eli keskellä ei mitään. Kuitenkin se on ihan kivenheiton päässä Hämeenlinnan keskustassa..eli siis tosiaan ihan keskellä ei mitään. No heh, ei vaiskaan.
Harmillisesti navetta on avoinna ainoastaan sunnuntaisin, mutta siitä huolimatta olen käynyt siellä usein. Aina mukaan tarttuu jotain, jota kovasti kuvittelen tarvitsevani. Joskus kuitenkin jopa jotain hyödyllistä. Erityisesti pidän paikasta, koska sillä on jotenkin oudosti inspiroiva vaikutus. Remonttia hiljalleen tai siis meidän tapauksessa ikuisesti tehdessä on hyvä muistaa, että kaikkia rakennustarvikkeita ei tarvitse ostaa uutena, vaan esimerkiksi lattialistoja löytyy läjäpäin aidosti vanhoina ja käyttökelpoisina. Heh, tästä vanhan suosimisesta tuleekin mieleen, kun kunnostimme Herkun kanssa tytöllemme sänkyä ja tarvitsimme siihen hommaan hiomakonetta. Kielsin Herkkua ostamasta sitä uutena, sillä sain sen käytettynä huuto.netistä siis niin sika halvalla. No käytetty laite oli kuitenkin viallinen ja Herkun hioessa sänkyä antoi hiomakone aika mojovan sähköisku. Onneksi ei käynyt pahemmin (rytminsiirtoa odotellessa) ja siitä lähtien olen tehnyt myönnytyksen, että sähkölaitteet voidaan ostaa uusina.
No mutta tässä muutamia ihanuuksia, joita Navetta piti sisällään
Esimerkiksi nämä aivan ihanat en-tiedä-mitkä, mutta kivasti ovat ruosteessa
Myös keittiöremontti on meillä suunnitteilla ja jossain vaiheessa olin ihan villina tämmöisiin 50-luvun keittiökaapistoihin. Kunnostamalla ja yhdistelemällä tällaisia komponentteja saisi tosi mageen retro-keittiön. Ja siis tämänkaltainen hienosäätö sopisi just hyvin meidänkaltaisille ikuisuusremontoijille. Sivuille aukeavat alakaapit ilman ulosvedettäviä mekanismeja olisivat kuitenkin käytössä hieman epäkäytännölliset. Ja toisaalta uudenlaisten mekanismien yhdistäminen vanhoihin kaappeihin voisi olla haastavaa, kun kyseessä ei kuitenkaan ole ihan tämänpäivän standardimitoissa olevat kaapistot. Mutta ideana kuitenkin mielestäni mainio.
Näitä savitiiliä suunnittelin ostavani myös ja rakentavani niistä uuden TV-tason ihastuttava ysäri-Herkun-poikamiesaikaisen-pyörät-alla-hirvityksen tilalle. Jäin vielä pohtimaan millaiseen komponenttiin nämä tiilet yhdistäisin, joten jätän aiheen vielä hetkeksi hautumaan ja laitan kuvaa kyllä heti, kun taso on valmis.
Niin ikkunanpokiahan sieltä lähettiin hakemaan, mutta koska vastaan tuli myös kaikkea muuta oli pakko pysähtyä hetkeksi idylliseen kahvila Leivintupaan kahville
Kahvila näytti ulospäin suorastaan kuolleelta, mutta kahden oven ja yhden viltin takaa paljastui ihana kahvila, joka tarjosi asiakkailleen kahvia ja pannukakkua joko suolaisella tai makealla täytteellä
Kylmässä navetassa kiertelyn jälkeen leivintuvan lämpöön olisi voinut jäädä pidemmäksikin aikaa, mutta kuolleesta ensivaikutelmasta huolimatta se oli kuitenkin ääriään myöten täynnä ja kahvin juonnin jälkeen oli pakko antaa tilaa seuraaville
Useilta Ikean reissuilta jo tutuksi tullut kuvio toistui jälleen. Vasta ostosten maksamisen jälkeen tulee se hetki, kun järki syrjäyttää tunteen: "Miten nämä tavarat kuljetetaan kotiin?" No, mitä Honda CRV:hen ei mahdu, sitä ei tarvita
Tulikin vähän epätarkka kuva, kun kädet olivat jo hapoilla ikkunanpokien raahaamisesta. Vähän jäi tältä reissulta kaivelemaan heinäseipäät, joita Navetalla oli pilvin pimein. Ylläolevassa kuvassakin näkyvä leipälaatikko sai arvoisensa paikan olohuoneesta, takan vierestä.
Eikö olekin ihana?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti