Olen jo pidemmän aikaa halunnut makuuhuoneeseen vaaterekkiä. Ihan
aidosti oikeasti olen jo pidemmän aikaa halunnut isoa vaate- /
pukeutumishuonetta, johon voisi kävellä sisään vaikka alasti ja
peloissaan sovittelemaan kaikkia vaatteita. Lisäksi siellä voisi
säilyttää vaatteita niin, että ne roikkusivat kivasti esillä, jolloin
tulisi käytettyä jotain muitakin vaatteita kuin iänikuisiä legginsejä ja
pallokuviotunikaa. Koska pukeutumishuonetta ei kuitenkaan tällä erää
ole saatavilla (ellei ahdeta neljää lastamme yhteen ja samaan
huoneeseen, mikä toisaalta on kyllä aika houkutteleva ajatus) tyydyn
toistaiseksi uuteen vaaterekkiini. Onneksi vaatekokoelmani väritys
mukailee harmaa-valkoinen-musta-beige -värikarttaa, niin rekki
sisältöineen sopii jopa makuuhuoneemme väritykseen.
Tällä vaaterekki -systeemillä saan kivasti esille myös kaikki (esimerkiksi etualalla näyvät) vintage-mekot, joista lähes kaikki ovat tällä hetkellä liian pieniä. Vauhdittaa kivasti laihdutuskuuriakin, kun aamulla herätessä näkee kaikki liian pienet mekot. Tai niinhän sitä ainakin voisi kuvitella.
Samalla kertaa olohuoneen lehtiteline muutti makuuhuoneeseen kenkätelineeksi ja asettelin esille kaikki kauniit korkokenkäni, joita käytin silloin joskus. Nykyisin olen vaihtanut hieman mukavampaa malliin; ensin käytin sentää UGGeja, mutta sittemmin siirryin Kuomiin. Joo on rumat, mutta niin kovin hyvät jalalle. Ja sopii suurperheen äidin imagoon ja lookiin.
Vanhemmiten olen huomannut omituisten luonteenpiirteiden lisääntyvät, kuten esimerkiksi kummallinen kiinntymys kenkiin. Näilläkin kengillä on voimakas tunnearvo, jonka vuoksi haluan niiden olevan esillä vähän kuin posliinikissat. Yhdet olen saanut Herkulta, toisiä käytin meidän häissä, kolmansia meidän ensitreffeillä, neljännet ostin shoppailureissulta, joka oli pitkästä aikaa ensimmäinen kerta jne jne. Ja tämmöiset matalat kenkähyllyviritelmät on äärimmäisen käytännöllisiä myös lasten kannalta.
Sitten ei muutakuin virpojille tervetuloa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti