Otsikon mukaisesti meillä vietettiin tänään 4-vuotissynttäreitä. Lasten synttärit ovat kyllä jossain määrin mielestäni ihan ehdottomasti vuoden kohokohtia. Tykkään järjestää juhlia ja suunnitella tarjottavia, vaikka kuitenkin aina juhlapäivän aattona mielen valtaa järjetön stressi. Lapsillamme on ollut "oikeus" valita vapaasti, minkälaisen kakun haluavat aina synttäreilleen ja Herkun kanssa pyrimme järjestämään sen parhaamme mukaan. Viime syksynä Ekan kaverisynttäreillä tosin taisimme hieman epäonnistua. Eka oli toivonut Angry birds -kakkua ja taideteosta pöytään nostaessani eräs näsäviisas 7-vuotias epäili, että vihaisella linnullamme on krapula.
Tytön toiveena on kuitenkin aina saada jonkinlainen prinsessakakku ja tänä vuonna prinsessakakku oli kaksikerroksinen, jonka päällä nökötti pieni prinsessa Ruusunen. Korostan muuten tässä vaiheessa, että olen kaikista amatöörileipureista se kaikkein amatöörimäisin eli laadukkaamman lopputuloksen voisi saada aikaan, jos turvautuisi reippaasti lähimmän konditorian palveluihin. Mutta sitten ei kyllä varmaan liikenisi Vuoden äiti -palkintoa.
Kakku on siis ihan normi, jokakesäinen mansikkakermakakku, jonka alaosa on verhoiltu sokerikuorrutteella ja yläosa vadelmanmakuisella kaulintamassalla. Ylimääräisestä kaulintamassasta yritin tehdä ruusuja, mutta osa muistuttaa kyllä erehdyttävästi hautajaiskallaa. Alaviistosta otetussa kuvassa kakku näytti muutenkin jotenkin tuonelamaiselta, kun kynttilöiden valo osui lepattaen Ruususen kasvoille. Toivottavasti kukaan vieraista ei huomannut.
Kakkutikkareita hipovat oman muunnokseni ovat meillä muuten ihan in ja must. Lapset alkaisivat tavanomaista hankalammaksi, mikäli eivät juhlapäivinä saisi näitä herkkuja. Näihin yksilöihin käytin suklaakuivakakun loput, lisäsin tuorejuustoa ja tomusokeria, pyöritin palloiksi ja dippasin sulaan valkosuklaaseen. Erona oikeisiin kakkutikkareihin ehkä se, että en tiedä miten niitä tehdään, mutta ainakin ne näyttävät valmiina ihan erilaisilta.
Nyt on aika toipua rankasta päivästä ja nostaa jalat ylös. Moi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti