Sivun näyttöjä yhteensä

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Diy seinäkalenteri post-it -lapuilla

Tämä on opettavainen tarina siitä, kuinka diy -projektit eivät läheskään aina onnistu ja toisaalta myös siitä, kuinka aina toisinaan kannattaa uhrata aikaa huolelliseen suunnitteluun ennen toteutusta.

Alkukesästä hurahdin washi-teippeihin, dc-fixiin ja liitutaulutarraan niin paljon, että innosta puhkuen teippaillessani unohdin toisinaan mikä materiaali on mitäkin. No teippi nyt vielä on jokseenkin helppo erottaa noista kahdesta jälkimmäisestä.

Noh, samaan aikaan tarrahullutusten kanssa, olen yrittänyt epätoivoisesti kontrolloida uusioperheemme kaikenlaisia menoja, harrastuksia, isä- ja äitiviikkoja ym ym hyvän kalenterin avulla. Ja totesin, että kaikkein käytännöllisintä olisi saada iso seinäkalenteri johtokeskuksen eli eteisen seinälle. Ei muuta kuin liitutaulutarraa asettamaan suoraan tapetoidun seinän päälle (ilmakuplien välttäminen ei ole muuten mikään helppo juttu) ja tadaa! Valmis. Vielä viimeistellut ruudukot washiteipin avulla ja liidulla menoja merkkaamaan, kunnes huomasin, että liitutaulutarran sijaan olinkin liimannut seinään mustaa dc-fixiä. Liituhan ei siihen juuri tarttunut. Eli siis eteisen seinässä, suoraan sisäänastuvien vieraiden silmien tasolla oli nyt epätasaisesti leikattu, iso, musta tarra ilman minkäänlaista käyttöindikaatiota. Tarra oli niin tiukasti seinässä kiinni, että sen poistaminen olisi repinut mennessään koko tapetin.

Meni pari kuukautta eteenpäin ja perhe eleli onnellisena (?) elämäänsä eteenpäin, kunnes tänään sain inspiraation tuunata mustaa seinätarraa muistuttamaan enemmän alkuperäistä ajatusta seinäkalenterista. Siihen ei tarvittu kuin post-it -lappuja ja hyvää ystävääni washiteppiä..





Ostin vanhasta lp:stä tuunatun kulhon kirpputorilta nuorelta "taitelijalta", joka käytti tuunauksessa kuumailmapuhallinta. Itse olin suunnitellut kokeilevani vastaavaa uunin ja kulhon avulla.

Kätevä kalenteri on kehystetty teipillä, mutta aluksi kokeilin viimeistelyä remontista ylijääneillä listanpätkillä.

En ole aivan varma, kummasta versiosta pidän enemmän. Alemmassa kuvassa näkyvät myös epätoivoiset yritykset liidun käytöstä. Numerot on tehty suunnilleen kuuteen kertaa saadakseni aikaan edes noin näkyvän tuloksen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti