Kuten jo jossain aiemmassa postauksessa mainitsinkin, niin elämä Dymon kanssa on tosiaan lähtenyt vähän käsistä. Se näkyy myös kevätkylvöissä
Siis mä en vaan voi olla kirjoittamatta Dymolla tekstiä vähän joka puolelle. Nuo yllänäkyvät purnukat on kaikki ollut ennen jättikokoisia hernekeittopurkkeja. Vanhempien pelastus on, jos lapset tykkäävät hernarista, koska se hyvää, halpaa, terveellistä ja valmistuu nopeasti. Siispä meillä syödään sitä aika paljon. Tänään viimeksi. Meidän versioon tulee tosin jauhelihaakin. Purkit on suhautettu sinkki-maalilla kivanvärisiksi ja sitten lisätty tosiaan Dymolla teksti. Uuh, nyt vaan odotellaan satoa. Siemenpusseissa (heh heh, ajatus vähän hairahti) luki, että sato on kylvettävissä ulos joskus kesäkuussa, mutta voisin veikata, ettei viljelyinnostukseni kestä niin kauaa..
Samalla teemalla jatketaan myös lastenruokapurkkien parissa. Kuinka käteviä mausteiden säilytysastioita niistä saakaan..
Samanlaista toteutusta olen kyllä nähnyt jonkun muunkin blogissa, en tosin muista kenen.. Eli ihan itsekeksimä idea ei kyllä ole. Muistaakseni joku oli keksinyt maalata purkkien kannet liitutaulumaalilla, jolloin myös kansien päälle voi merkitä, mitä purkki sisältää. Helpottaa oikean purkin löytämistä, jos aikoo säilyttää niitä laatikossa. Meidän kauheassa, remonttia huutaen kaipaavassa keittiössä nämä purkit pidetään ihan vaan hyllyllä. Yhden purkin kannen suihkautin myös sinkki-sprayllä, kun vähän innostuin, mutta lopputulos ei kyllä ole kovin kiva. Tulipahan kokeiltua.
Mutta mä hei niin kyllä tykkään, kun kaikkea jätettä ei tarvitse syytää roskikseen tai roudata kierrätykseen, vaan ne voi uusiokäyttää. Tunnen kuinka mun hiilijalanjälki pienenee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti