Johtokeskus aka eteisaula

Eteisaularemontti aloitettiin aikoinaan pikkuvessan kanssa samoihin aikoihin eli noin kaksi vuotta sitten. Samaa huonetta onkin tässä työstetty viime aikoina enemmän ja vähemmän ja nyt kun keittiö valmistui, valmistui myös eteinen. Alunperinkin oli tarkoitus tehdä eteisen lattia keittiön kanssa samaan aikaan, kun ovat ikäänkuin yhtenäistä lattiapintaa.

Lattiaksi muuten valikoitui sitten kaiken pähkäilyn jälkeen antiikkitammi harmaa -laminaatti. Aluksi olisin halunnut aulaan ja keittiöön laattalattian, mutta se olisi vaatinut ehkä suurempia ponnistuksia sekä taloudellisesti että fyysisesti. Talommehan (4h+k) on meille jo valmiiksi hieman pieni, joten tarkoitus on ehkä tulevaisuudessa vaihtaa isompaan. Siksi pintamateriaalitkin on (halpoja eli paskoja) valittu tätä myyntioptiota silmällä pitäen. Ja koska kaikissa makuuhuoneissamme on sama laminaatti, tuntui järkevältä laittaa se myös aulaan ja keittiöön yhtenäisen lattiapinnan luomiseksi. Tosin, näiden kaikkien tilojen välissä on olohuone, jonka koivuparketti kokee tulevaisuudessa jonkun toisen kohtalon, mutta ainakin lähes kaikki lattiapinnat ovat samaa väriä ja materiaalia.

Eteisaulastamme (kuulostaa muuten vähän liian juhlalliseslta, mutta meillä on tavallaan kaksi eteistä, niin epäselvyyksien välttämiseksi kutsun tätä toista aulaksi) ei ole vasiten otettuja kuvia, mutta muutama potretti, jossa myös osa lapsistamme poseeraa, löytyy

Eteisaula ennen

Toka touhuaa. Taustalta voi erottaa kauniit mäntypuolipaneelit sekä sinisen tapetin

Eka valitsi itse vaatteet muutaman vuoden takaisille synttäreilleen, eikä olisi mielestäni parempaa valintaa voinut tehdä. Taustalla kaunis eteisaulamme.

Koko talossamme on ollut kauttaaltaan sama ongelma, että tapetit ovat jollain ihme ilveellä niin lujassa kiinni. Niiden irroittamisessa olisi varmasti lähtenyt sekä järki että henki. Siispä aulassammekin on tapetoitu surutta vanhojen tapettien päälle. Puolipaneelit on maalattu kolmeen kertaan Tikkurilan kiiltävällä kalustemaalilla. Luultavasti kaksikin käsittelykertaa olisi riittänyt, mutta aluksi tein virheen ja valitsin paneeleihin mattapintaisen maalin. Ei muuta kuin kiiltävää päälle ja hyvä tuli.

Eteisaula jälkeen

Kaappi, josta Herkku ei suostu luopumaan. Ehkä tulevaisuudessa kaappi päätyy tuunauksen kohteeksi. Kylpyhuoneen oven Spa-tarra dc-fixiä.

Myrskylyhdyt muuttivat makkarista

Johtokeskus, jossa tapahtuu kaikki tärkeä. Myös sähkökaappi saa luultavasti jonkinlaiset kehykset tulevaisuudessa.

Ylimääräisillä tapeteilla voi tehdä vaikka mitä.

Väliovi, jonka kiinnipitämisestä itselläni on jonkinasteinen neuroosi talvikuukausina. Lämpö karkaa! Verho on tehty vanhasta kaulahuivista ja mistäpä muustakaan kuin washiteipistä.

Valokuvaseinän ansiosta en unohda rakkaita(?) sukulaisia hetkeksikään. Taustalla uusi keittiö. Verhotangot saavat toistaiseksi pysyä poissa.

Ihan kuin lipaston päällä olisi tavaraa hieman liikaa..

Jossain vaiheessa hurahdin sisustustarroihin ja sen kyllä huomaa

Lattiavalinta osui muuten siinä mielessä ihan nappiin, sillä roskat ei juurikaan tässä materiaalissa näy. Ne tosin tuntuvat paljaan jalkapohjan alla, mutta onneksi on syksy, eikä tarvitse kulkea enää paljain jaloin. Ostaisiko siis imurin vai villasukat?