Kuvakollaasi talvipäivästä

Pikkuisen saatoin innostua picmonkeyn älyttömän helppokäyttöisestä kuvakollaasiohjelmasta. Muutenkin pitäisi syventyä kuvien tuunaamisen saloihin, koska kaikki kuvat otan järjestelmäkamerani automaatti-moodilla. Tyhmää, tiedän, mutta koska en ole kovin taitava kuvaaja, niin en jaksa säätää kameraa joka kuvan ottamista varten. Olen näin tehnyt joskus ja todennut, että tyyliin sadasta kuvasta yksi on hyvä. Hyvät kuvat ovat kuitenkin mielenkiintoisen blogin a ja o, joten siksi kannattaisi hieman panostaa. No nyt panostin kuvakollaasien tekoon. Tai no, ohjelma oli niin helppo käyttää, ettei sitä oikein panostamiseksi voi sanoa.

 Synttärijuhlien aattona meillä käydään aina ylikierroksilla ja ulkoilupakko yleensä rauhoittaa tilannetta. Puoli tuntia kestäneen ulkoilun aikana ehdin juuri räpsäistä muutaman kuvan, kun olikin jo pakko palata sisään. Pakkanen puree ja paukkuu, eikä nuo lapsetkaan kovin innostuneilta näytä.

Unohdin joskus syksyllä muutaman lakanan takapihan pyykkinarulle ja niitä poishakiessa huomasin muutaman kuvauksellisen kohdan takapihalla. Ne oli pakko tallentaa, vaikka luulen, että ovat esiintyneet täällä jo aiemmin. Auringonvalo vaan osuessaan luo niin ihania varjoja luontoon, että oli pakko sormet jäässä ikuistaa taas muutama juttu..

Eurolavatkin odottavat lumipeitteen alla, että pääsevät taas muuntautumaan terassin sohvaksi. Viime keväänä kaadoimme pihasta neljä koivua, mutta tuo yksi komistus sai jäädä. Se on huvimajan kyljessä niin hienonnäköinen erityisesti näin talvella, mutta myös kesällä, kun puut ovat vihreänä. Huvimaja oli pakko rajata pois kuvasta; siellä säilötään talven ajan kaikki mahdollinen takapihan irtain, jota ei voi säiden armoille jättää. Ikkunoista ei näy muuta kuin epämääräinen kattoon ulottuva rojukasa.

Nyt vielä rentouttava (?) ilta lasten kanssa ennen synttäreitä..